Eilen tajusin, kuinka rakastan syksyä ♥ Kaikki ne värit ja upeet maisemat >u<
(vaikkakin, inhoon sitä kun koko ajan sataa.. ;_;)
Rosan M-obitsu saapui vihdoin, mukanaan tietenkin ne kengät, mitkä näkyivät edellisessä kuvatarinassa. Tykkään jotenkin ihan sikana tosta M -koon obbarista *myhämyhä* ÅwÅ
Kuvat ovat tällä kertaa syksyisiä, ja luontokuva painotteisia c:
Hieman Vocaloidia soimaan taustalle :)
ihana hämähäkki > n <
Sitten kuvia seuraavalta päivältä, yllätys yllätys samasta paikasta : ))
(mielestäni hieman onnistuneempia kuvia)
~~~
Toivottavasti piditte kuvista ^^"
Oon ihan mielettömän iloinen ja onnellinen, kun noin moni ihana lukijani jaksaa kommentoida, en voi muuta kuin kiittää teitä c": ♥
~~~
Nyt taas haluaisin saada kuulla mielipiteenne tästä shootista :3
Sori nämä pitkät tauot ym. Yritän parhaani postata aina välillä. :)
Teitä lukijoita on taas tullut ihan mieletön määrä siitä, kun viimeksi kävin ! :o Nyt teitä on jo uskomattomat 305 ! Voinko kylliksi kiittää teitä :--3
Tarinan kaan osaan pääset tästä, ja lukekaa se ennen tätä, ellette
ole jo lukeneet!
Picfic; The future.
Musiikki tietenkin soimaan ;--)
Oli tuulinen sunnuntai-ilta. Vettä satoi, eikä ihmisiä näkynyt lähimaillakaan. Kaikki tuntuivat pysyttelevän sisällä. Kuitenkin jokin sai erään nuoren tyttösen ulos synkkyyden keskelle.
Alice: *katsoo haikeana tyhjyyteen*
Nick: *kävelee hitain askelin tyttöä kohti*
Alice: - Ai, hei Nick. ewe
Nick: *seisoo sanaakaan sanomatta tämän vieressä* ...
Alice: *katsoo hieman ihmeissään*
Alice: - Nick, hei kuuletko sinä ? ;___;
Nick: *samassa kääntää hyisen katseensa kohti tuota viatonta tyttöä* - No mitä ?!
Alice: *säihkähtää* - Si-silmäsi .. ne ovat palanneet :o
Nick: *vastaa haikeana* - Itseasiassa, koko hirveä sieluni on palannut ..
Alice: *katsoo lasittuneella katseellaan tätä*
Nick: - Huoh..
// muokkaukset yllätysyllätys unohtu ;_;
Alice: *haukkoo tuskissaan happea* - Vaikka en olisi ollut missään vaiheessa aikeissakaan vastustaa suhdettanne.., niin.. en olisi kuitenkaan hetkeäkään epäillyt, ettetkö muistaisi.
Nick: - Tiedän minä..
Nick: - ... Tiedän, että melkeinpä pelkkä lempeä katseeni sen tytön kauniisiin, herkkiin silmiin, saattaisi murtaa kaiken. Hänen pieni, toiveikas, elämää janoava sydän murtuisi, kuin sirpale heikkoa jäätä.. kun..
Nick: - .. kun tekisin hänestä kaltaiseni. Kaikki ne vuodet hän joutuisi kärsimään. Se ei ole elämän arvoista.
Nick: *pidätellen itkuaan* - Kuinka olen saattanut olla näin ajattelematon ja itsekäs ?
Alice: - ... minä voisin kenties auttaa sinua hieman ?
Nick: *pienen toiveen herätessä eloon* - Kuinka ?
Alice: *nousee pystyyn* - Hm.. Jospa odottaisit tässä pienen hetken? Minä haen jotain..